Tätä postausta luet omalla vastuulla. Jos alkaa tuntua pahalta, lopeta. Kerron nimittäin asioista, joita olen itsekseni omassa kodissa ja pihapiirissä tehnyt useita kymmeniä vuosia enkä ole paljoa niistä aikaisemmin hiiskunut. On hyvä testata ennenkuin kertoo, mitä on tullut puuhailtua.
Eli nyt seuraa paljastus: (tässä vaiheessa voit vielä lopettaa)
- pintakompostointia olen tehnyt 40 vuotta
- lämpökompostori minulla on ollut 35 vuotta
- ihmislantaa olen kompostoinut 25 vuotta, kanan-ja kaninlantaa kymmenen vuotta
- bokashia olen kokeillut nelisen vuotta. En taida enää viitsiä, ehkä.
Pintakompostointi
Jos ihmisen tarvitsee lukea vain yksi kirja kasvattaakseen ruokaansa itse, se on Ruth Stoutin Vaivatonta puutarhanhoitoa. Alkuperäisteos on vuodelta 1971 The Ruth Stout No-Working Garden Book. Minulla on vuoden 1984 suomenkielinen versio, mutta älä luulekaan, että lainaisin. Jalomielisyyden puuskassa annoin erään hyvän ystävän pitää sitä kerran kädessään. Siinä kirjassa on kaikki, ja sanoman ydin on kate. Kata paksulti ja koko ajan niin maa kasvaa runsaan sadon. Aloittamisesta kestää kolme vuotta ja sen jälkeen puutarhanhoito on melkein lastenleikkiä, jos vaan jatkaa uutteraa kattamista.
Kattaa voi monella tavalla. Kun otan uuden maapalan käyttöön, peitän sen isolla mustalla muovilla tai valoa läpäisemättömällä pressulla vuodeksi tai pariksi. Näin kuolevat monivuotiset rikkaruohot. Reunojen kanssa pitää olla tarkkana, sillä innokkaat nuoret juuret odottavat noin puolen metrin päässä pressun reunojen sisäpuolella aloittaakseen uuden vahvan kasvun. Monivuotiset rikat ovat mielestäni ärsyttävimpiä. Yksivuotisten kanssa pärjää paremmin, kun peittää ne oljilla, heinällä, sanomalehtisuikaleilla, hakkeella tai mitä nyt sillä hetkellä sattuu löytymään.
Pintakompostoinnilla hoidetaan matoja, puutarhurin parasta karjaa: ne pitävät kasvualustan ilmavina ja lannoittavat kasvisi. Katteen alla maa pysyy kosteana kuivalla kelillä ja kate ehkäisee liikaa märkyyttä rankkasateella. Paras kate on paksu kerros nurmisilppua. Jos sitä ei ole, käytän haketta ja olkea. Silloin lisään pinnalle myös jotain typpipitoista, kuten kanin- tai kanankakkaa ja jos akuuttia typentarvetta toisinaan ilmenee, kyykkypissillä se hoituu nopeasti.
Lämpökompostori
Ruoantähteet kompostoidaan meillä suurissa arkuissa, jotka on jaettu kahteen osaan. Toista täytetään ja toisessa jälkikompostoituu. Jälkikompostoituvien lohkon sisältö kyyditetään aina alkusyksystä mökille tekeytymään vielä vuodeksi, sen jälkeen meillä on valmista lannoitetta kasvimaalle. Eli elokuussa aletaan, vuoden verran täytetään ja seuraavana vuonna saa levätä ja jälkikompostoitua. Toisen talven yli jälkikompostoituu kasassa mökillä kasvimaalla siinä kohdassa, missä aiotaan kasvattaa kurpitsaa. Kahden talven yli kompostointi on varotoimi, koska kompostoimme myös ihmislantaa. Sinä vuonna, kun aloitimme makkilannan kompostoinnin mökin lisäksi myös taajamakodissamme, loppui kompostin haiseminen. Aikaisempina vuosina haju oli välillä ongelma.
Ihmislanta

Ihmisannan kompostointi on varmuuden vuoksi hyvä opiskella kunnolla ennen aloittamista, ettei vaikkapa pilaa pohjavettä tai lisää salaatin mukana suolinkaisten munia lautaselleen.
http://humanurehandbook.com/downloads/Humanure_Finnish_All.pdf on mielestäni paras opas tähänastisista.
Lannasta sapuskaksi

Ihmislantaa kompostoidaan siis kahden talven yli ja sen jälkeen se on käyttökelpoista kasvimaalle. Monta vuotta ollaan saatu hieno tomaattisato pelkän kompostin ja tuhkan voimalla. Raparperi meillä istutetaan niin, että kuoppaan pohjalle kaadetaan tyhjennettävän kakkaämpärin sisältö, vähän multaa päälle ja raparperin taimi. Odotetaan kaksi vuotta ennen sadonkorjuuta ja sen jälkeen raparperille ei tarvitse tehdä ikinä mitään, se vain kasvaa ja kasvaa ja tuottaa syötävää.
Kanalan pehkua saatetaan kompostoida yhden talven yli koska kanala tyhjennetään kesällä. Lämpöpenkissä tuore kanalan pehku on hyvää jos käyttää sitä raakana, samoin kurpitsan kasvualustana. Kaneja meillä on kakan takia. Saa niistä toki paistejakin, mutta kanin pehku on helpoin lannoite, koska siinä on yleensä kateaines mukana. Sitä käytämme lämpöpenkkiin ja suoraan katteeksi viljelykierron ensimmäisen vuoron kasveille.
Maaliskuussa olin laittanut kepin multaan. Nyt se keppi on muuttunut Pinot Noiriksi. Huomaatko pienet kukan alut?

Tämä on osa omavaraistelijoiden yhteispostausta, jota ylläpitää Tsajut-blogin Satu ja Korkeala-blogin Heikki. Muita postauksia voit lukea täältä:
Vyöhyke 1
Multavarpaan maailma https://multavarpaanmaailma.blogspot.com/2021/04/suuntana-omavaraisuus-huhtikuu2021.html
Sateenkaaria ja serpentiiniä https://www.sateenkaariajaserpentiinia.fi/2021/04/ylpea-kompostin-omistaja.html
Apilankukka https://apilankukka.fi/suuntana-omavaraisuus-2021-4-kompostointia-ja-sita-ihtiaan/
Kakskulma https://kakskulma.com/aloitin-bokashoinnin-kun-jate-muuttuu-raaka-aineeksi/
Jovela https://www.omavarainen.fi/l/huhtikuu2021/
Vyöhyke 2
Finland Urban Farming https://finlandurbanfarming.blogspot.com/2021/04/komposti-puutarhailun-sydan-ja-keuhkot.html
Kohti laadukkaampaa elämää https://varmuusvara.blogspot.com/2021/04/huhtikuu-2021.html
Omavarainen vegaani https://www.omavarainenvegaani.fi/post/bokashi-on-vegaanisen-puutarhurin-paras-kaveri
Vyöhyke 3
Tsajut https://tsajut.fi/suuntanaomavaraisuus2021-osa-4/
Harmaa torppa https://www.harmaatorppa.fi/2021/04/omavaraisuutta-vuodelle-2021-huhtikuu.html
Caramellia https://caramellia.fi/huhtikuu2021/
Villa Kotiranta https://www.villakotiranta.fi/kotipuutarhurin-huhtikuun-kuulumiset-omavaraisuus-osa-4-2021/
Luomulaakso https://luomulaakso.fi/?p=21149
Metsä Heini https://metsanheini.wordpress.com/2021/04/04/suuntana-omavaraisuus/
Sarin puutarhat https://sarinpuutarhat.blogspot.com/2021/04/helppo-ja-toimiva-komposti-omavaraisuus.html
Majalevon pientila https://majalevo.blogspot.com/2021/04/suuntana-omavaraisempi-elama-2021.html
Rakkautta ja maanantimia https://rakkauttajamaanantimia.blogspot.com/2021/04/suuntana-omavaraisuus-2021-osa-4.html
Vyöhyke 4
Puutarhahetki https://puutarhahetki.blogspot.com/2021/04/unelmana-omavaraisempi-elama.html
Korkeala https://www.korkeala.fi/meilla-kompostoidaan-jokaisella-nurkalla-ja-lannoitetaan-miten-sattuu/
Vyöhyke 5
Puutteela https://puutteela.com/?p=680
Vyöhyke 7
Korpitalo https://korpitalo.wordpress.com/2021/04/05/huhtikuu-21-lannoitus/
Olipa mielenkiintoinen postaus! Kiitokset siitä.
Kiitos tuosta Humanure-linkistä! Toki pääpiirteittäin asia tuttua mutta nyt kun huussin remppa olisi edessä niin tuosta löytyy varmaan paljon hyviä vinkkejä siihen tarkoitukseen.
Se on kyllä uskomatonta kuinka pitkän matkan sinnikäs rikkaruoho jaksaa suikerrella peitteen alta. Meillähän on runsain määrin sekä juolavehnää että vuohenputkea joten niiden kanssa joutuu käyttämään kaikenlaisia vippaskonsteja. Mutta toisaalta, laaja juuristo kerää hyvin ravinteita, että saa sitten katetta muille kasveille kun jaksaa niittää pois näitä ylimääräisempiä…
Toivottavasti tuo Humanure-linkki säilyy netissä. Pitäisi ehkä tulostaa jossain vaiheessa kirja itselle, sähköinen versio on kuitenkin aina katoavaisempi versio.
Ihmiskakkoja minullakin kompostoidaan ja Ruth Stoutiin olen tänä keväänä tutustunut. Mielenkiintoinen hahmo kerta kaikkiaan. En edes osannut toivo että kirjoja olisi käännetty suomeksi.
Olen jostain kuullut, että ihminen pystyisi oman lantansa voimalla kasvattamaan kaiken ruokansa. Olenkohan nähnyt unta vaan vai voiko tämä tieto olla totta?
Mielenkiintoista! Ihmislannassa mua ei epäilytä muu kuin syömämme lääkkeet – haittaavatkohan ne maaperän eliöitä, jos nyt vaikka käyttää hormonaalista ehkäisyä tai hormonikorvaushoitoa vaihdevuosiin?
Meillä on mahtunut monenlaista lääkekuuria, jopa puolen vuoden sytostaattihoidot, sille ajalle, kun olemme ihmislantaa mökkioloissa kompostoineet. Lopputulema on ollut, että nykyisin, kun kompostoimme ihmislantaa myös kotona, meidän perheessä ei tarvita lääkkeitä. En osaa sanoa, onko asioilla yhteyttä keskenään.
Erilaisia hormonin tavoin vaikuttavia aineita on monissa syömissämme ruoissa. Esimerkiksi soijassa, rukiissa ja lakritsassa on estrogeenin tavoin vaikuttavia aineita. Sinne pönttöön niidenkin lopputuote menee. Luotan maan kykyyn muokata moninaiset aineet hyväksi lannoitteeksi.
Olipa mielenkiintoista luettavaa – mua kiinnostaa kovasti tuo kuivakäymäläasia / ihmislannan kompostoiminen. Tähän taloon on tehty vesivessa ennen meidän aikaa, enkä ole nähnyt tarpeelliseksi sitä purkaa, mutta kyllä toisinaan pyörittelen mielessäni ajatusta siitä, miten hassua on, että meillä on puhdasta vettä, jonne me ensin pissataan ja sitten käytetään aikaa sekä energiaa sen puhdistamiseen.
Vesivessat on käteviä vierasvaraksi. Me ei moneen vuoteen hiiskuttu ämpäripöntöstämme kenellekään. Kun kukaan ei tiedä, ei voi tulla sanomistakaan, vaikka ihan säädösten mukaan meillä toimitaan.
Ruth Stoutin kirja on kiinnostava, mutta niin on myös tämä postaus.
Muistan lapsuudesta, kuinka naapurin setä tyhjensi huussin, kaivoi jätöksille kuopan ja laittoi raparperipenkin täytetyn kuopan päälle.
Meillä on laajalla piha-alueella kaksi kompostoivaa käymälää, joiden multalaatikot tyhjennämme kompostoriin.
https://mummon-kirja.blogspot.com/2021/04/kompostoinnista.html
Mahtava kirjoitus😀 Kompostointi on hauska asia 😂
Kiitos!
Mahtava kooste kompostointia, kiitos! Ja kiitos hyvästä kirjavinkistä! Ehdin jo katsella josko tuota Vaivatonta puutarhanhoitoa löytyisi verkkoantikvariaateista, mutta ei onnistanut. Laitoin kirjan verkkoantikan ennakkovaraustoiveelle jospa sellainen tulisi siellä myyntiin. Jokunen kappale on ainakin aiemmin päässyt antikan myyntilistoille 🙂
Kunpa Stoutin kirjasta tehtäisiin tuore painos. Minun opukseni alkaa olla irtolehtinen.
Ihanaa todeta, että meitä on niin monia, jotka Ruthin ja muiden hyvin esikuvien innoittamina olemme hurahtaneet kateviljelyyn (pintakompostointiin) ja kompostointiin ja ravinteiden kierrätykseen. Kiitos tuosta makkilanta-oppaasta.
Tämä oli mielenkiintoisesti kerrottu tietopläjäys, kiitos siitä! Tuo omien tuotosten kompostointi kiehtoo ja pitäisi ottaa haltuun, vaikka vaan kesäaika on sellaista ”huussi” aikaa meillä. Tuota Vaivatonta puutarhanhoitoa -kirjaa pitää alkaa metsästämään ihan todenteolla.
Koulussa viljelykurssilla mainittiin tuo Vaivatonta puutarhanhoitoa kirja ja onnistuinkin sen netistä löytämään. Onkin juuri postin kuljetettavana minulle!
Onnittelut! Löysit kaikkien aikojen puutarhanhoitokirjan!
Pitää varmaan aloittaa kirjan metsästys myös täällä. Hienoa kompostointia meillä on myös pitkät perinteet ihmisjätöksien kompostoinnista ja hyöty käytöstä. Tosin ollut myös muutamia vuosia talvisin tauola asuinpaikan ollessa toinen.